Historiaa

Tilan nykyisen omistajan Anne Kaasalaisen isovanhemmat Anna-Liisa ja Toivo Kaasalainen muuttivat sotapakolaisina Mouhijärvelle Karjalasta vuonna 1947. Valtion lainan avulla, he saivat ostettua 3.5 hehtaarin suuruisen peltoalueen, joka oli nimeltään Lahdelman tila, Mätikön rannalta Selkee kylästä. Tänne he rakensivat navetan, jonka toisessa päässä oli asuintilat, yksi huone ja keittiö.

Tuohon aikaan tilalla oli yhteensä 5 lehmää ja muutamia vasikoita. Pikku hiljaa tilan maa-alue kasvoi ja myös lehmien määrä kasvoi. Järven rannalla asuttaessa sieltä saatiin myös ruokaa ja Toivo tunnettiinkin myös kovana kalamiehenä. Omavaraisuus oli tuon ajan henki. Perunat ja vihannekset kasvatettiin luonnollisesti myös itse. Lapsia Anna-Liisalle ja Toivolle syntyi kolme: Reini, Terho ja Lea. Näistä lapsista Reini kuoli jo sota-ajalla Venäjän Karjalassa keuhkokuumeeseen.

Tilan nykyisen omistajan Anne Kaasalaisen vanhemmat, Terho Kaasalainen ja Ulla Kaasalainen (omaa sukua Peltomäki) ostivat tilan 1968, jolloin Toivo jäi eläkkeelle ja Anna–Liisa (omaa sukua Laamanen) sairaseläkkeelle. Peltopinta-ala oli tuolloin 15 hehtaaria ja lisäksi vielä vuokramaat, lehmiä oli silloin noin 10 ja lisäksi nuorkarjaa. Tilakoko kasvoi heidän aikanaan paljon. Tilasta tuli mm. näyttelykohde vuoden 1974 maatalousnäyttelyyn ja tuotantosuunta oli maito- ja lihakarjantuotanto, karjamäärä noin 100 päätä. Luomutilaksi tilan pellot siirtyivät 1996 ja karja vastaavasti vuonna 2007.

Lahdelman tila siirtyi Anne Kaasalaisen omistukseen vuonna 2005, jolloin tilan tuotantosuunta oli lihasonnien kasvatus. Anne siirsi eläimet luomu kasvatukseen ja sonnit vaihtuivat emolehmiin, eli tuotanto suunnaksi tuli luomulihakarjan kasvatus.

Vasikat saavat ensimmäiset 6 kuukautta ravintonsa emolehmien maidosta, jonka jälkeen suoritetaan erotus, jossa sonnivasikat lähtetään kasvamaan toisille tiloille teuras ikäisiksi. Tyttö vasikat jäävät omalle tilalle kasvamaan. Osa tilan lihatuotannosta menee suoraan tilalta suoramyyntinä eteenpäin, Ennakkotilausten perusteella.

Rakennukset on uudistettu Annen aikana vastaamaan luomuehtoja, jaloittelu alueineen, eli lehmät saavat kulkea vapaasti ulos ja sisälle navettaan läpi koko vuoden. Kesäaikana lehmät laiduntavat toukokuusta syys- lokakuulle asti, ilmojen sen vaan salliessa. Naudat saavat näin elää elämänsä onnellisina lajilleen sopivalla tavalla.

Emolehmät poikivat pääosin keväällä ja kasvattavat omat vasikkansa kesän aikana. Talven emolehmät saavat huilata ja kerätä voimia tulevaa kesää ja vasikkaa varten. Tilan sonni eli Artturi saa laitumella vapaasti heilastella ja puuhastella uusia vasikoita tulevaa kesää varten.

Artturin jälkeen tuli German ja Germanin jälkeen Nöösi.

Emolehmien määrä on tilalla vähentynyt viime vuosina, mutta vielä laitumella on noin 20 emon lauma ja Nöösi Sonni ja vasikat. Peltopinta-ala on  90 hehtaaria, vuokramaineen. Pellot ovat nurmi ja vilja kierrossa. Viljaa myydään myös leipäviljaksi, luomu viljaa tarvitseville.