Tilan nykyisen omistajan Anne Kaasalaisen isovanhemmat Anna-Liisa ja Toivo Kaasalainen muuttivat sotapakolaisina Mouhijärvelle Karjalasta vuonna 1947. Valtion lainan avulla, he saivat ostettua 3.5 hehtaarin suuruisen peltoalueen, joka oli nimeltään Lahdelman tila, Mätikön rannalta Selkee kylästä. Tänne he rakensivat navetan, jonka toisessa päässä oli asuintilat, yksi huone ja keittiö.

Tuohon aikaan tilalla oli yhteensä 5 lehmää ja muutamia vasikoita. Pikku hiljaa tilan maa-alue kasvoi ja myös lehmien määrä kasvoi. Järven rannalla asuttaessa sieltä saatiin myös ruokaa ja Toivo tunnettiinkin myös kovana kalamiehenä. Omavaraisuus oli tuon ajan henki. Perunat ja vihannekset kasvatettiin luonnollisesti myös itse. Lapsia Anna-Liisalle ja Toivolle syntyi kolme: Reini, Terho ja Lea. Näistä lapsista Reini kuoli jo sota-ajalla Venäjän Karjalassa keuhkokuumeeseen.

Tilan nykyisen omistajan Anne Kaasalaisen vanhemmat, Terho ja Ulla Kaasalainen (omaa sukua Peltomäki) ostivat tilan 1968, jolloin Toivo jäi eläkkeelle ja Anna–Liisa (omaa sukua Laamanen) sairaseläkkeelle. Peltopinta-ala oli tuolloin 15 hehtaaria ja lisäksi vielä vuokramaat, lehmiä oli silloin noin 10 ja lisäksi nuorkarjaa. Tilakoko kasvoi heidän aikanaan paljon. Tilasta tuli mm. näyttelykohde vuoden 1974 maatalousnäyttelyyn ja tuotantosuunta oli maito- ja lihakarjantuotanto, karjamäärä noin 100 päätä. Luomutilaksi tilan pellot siirtyivät 1996 ja karja vastaavasti vuonna 2007.

Vuonna 2005 tila siirtyi Terhon ja Ullan tyttärelle Anne Kaasalaiselle. Helmikuussa 24 päivä tilan vanha emäntä Anna-Liisa kuoli 2004 94-vuotis syntymäpäivänään. Anne jatkoi tilaa luomutuotannossa ja osti karjaa. Tilasta tuli lihakarjatila eli emolehmän tuotannolla jatkettiin. Karjaa luotsasi siitossonni, aina yksi vuorollaan. 2-3 vuoden välein sonni vaihtui uuteen ja teki lehmät tiineiksi laitumella kesäaikaan ja keväällä saatiin nähdä uuden elämän ihmeitä, pieniä kauniita vasikoita, joista osasta kasvoi lehmiä tekemään tuotannosta jatkuvaa. Osa karjasta myytiin suoramyyntina suoraan tilalta luomupihvilihana.

Vuonna 2019 Annen oli terveydellisistä syistä lopetettava eläinten pito, tapaturmaisesta tippumisesta johtuvista selkäsäryistä johtuen. Siitä johtuen Anne remontoi vanhoja tiloja mm. Annan ja Toivon ensimmäisen asunnon navetan päädystä maatilamajoitus tarkoitukseen. Nimekseen huoneet sai Mummun kammari. Vuonna 2020 saatiin mummun ja papan uusi huone päärakennuksesta remontoitua nimellä Annan Kammari. Se oli rakennettu 1977 talon yhteyteen, ns. elintasosiipi. Nyt siihen majoittujille kuuluu huone ja keittiö saunalla. Parveke löytyy mistä näkee Selkeenkylän mäkistä upeaa maastoa ja näkymä myös Mätikköjärveen. Mummun Kamariin mahtuu 4 henkilöä nukkumaan ja Annan Kammariin myös neljä, yhdellä lisävuoteella. Sauna ja suihku on kumpaankin päärakennuksessa.

Mätikköjärven rannalla on Annen isän Terhon rakentama 1988 mökki, joka on alkuperäisessä kunnossa muuten, mutta terassia ja pientä pintaremonttia tehty vuosien varrella. Mökillä on sauna, joka on perisuomalainen sauna eli puu lämmitteinen.

Anne valmistui joogaohjaajaksi vuonna 2019 marraskuussa ja jatkaa hierojaksi opiskelua vielä vuoden 2020 loppuun sekä opintoja Frantsilan Hyvän Olon Keskuksessa. Anne opiskeli vuosien varrella niin kuumakivihierojaksi kuin vyöhyketerapiaa ja auyervedisiä hoitoja, joita hän nyt tekee tilalla siihen remontoidussa tilassa.

Tilalla on nyt luomuviljan tuotantoa, maatilamajoitusta ja hierontoja niin klassista eli niska/hartia, ylä- ja alaraajat ja kokovartalohieronnat valinnan mukaan, kuin myös wellness eli rentoutushoitoja.

Kerttu on saapunut Lahdelman tilan lemmikkikantaa lisäämään. Jackrussellin napakan luonteen huomioon ottaen, hän pitää jyrsijät ja kaikki tielleen tulevat kurissa. Mielenkiinnolla tutustutaan toisiimme ja uuteen elämään maatilalla.